Ruokavalokuvauksesta

En ole muutamaan päivään ruokaa laittanut, joten on ehkä pienen pohdintaviestin paikka.

Kuuntelin nimittäin eilen radiosta ohjelmaa luontokuvauksesta ja etenkin siitä, kuinka lisääntynyt kuvaus stressaa eläimiä. Siinä sitten asiantuntijat, pitkäaikaiset luontokuvaajat ja kuuntelijat puhelimitse pohdiskelivat mikä on eläimen häirintää, mitä saa tehdä luontokuvauksen nimissä ja niin edelleen. Pöllöjen houkuttelua pakastetuilla hiirillä ja sen sellaista. Puolisoni harrastaa jollain tasolla luontokuvausta, joten hänen toiveestaan ohjelmaa kuunneltiin. Opin muuten, että tunturipöllöt syövät kalaa.

Minä taas kuvaan tietysti ruokaa ja pääsinkin illan mittaan sanomaan, kuinka minun kuvauskohdettani ei tarvitse päivätolkulla väijyä lintutornissa keskellä ei mitään ja miten ei tarvitse houkutella pastaa otollisempaan asentoon tai parempaan sijaintiin. Eikä minun harrastukseni järisytä luonnon järjestystä sen enempää kuin tavan ruokakaan.

Sitten tuli mieleeni, etten ole koskaan törmännyt luontokuvaajien sivustoja vastaaviin ruokakuvaajien sivustoihin. Olen törmännyt toki moniinkin sivustoihin, joissa esitellään kuvia ruoasta, mutta toiminta on huomattavasti harrastelijamaisempaa kuin luontokuvaajien joukossa. Ja valitaanko vuoden ruokakuvaa, kysyn vaan?

Minä olen vasta aloitteleva kuvaaja, vasta pikkuhiljaa panostamassa harrastukseen. Ajatuksena on pystyttää pienimuotoista lightboxia ja muuta mukavaa. Jonkin verran olen kuitenkin jo halunnut panostaa asetteluun, lautasen väriin, kuvakulmaan.. itseasiassa toivoisin sitä muiltakin. Hyvä kuva kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tietysti jos ruoka joka päivä näyttää samalta oranssinkeltaiselta mössöltä.. ei ole välttämätöntä saada siitä kuvaa.

AddThis Social Bookmark Button

0 kommenttia:

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info